Kyllähän se kauppa voi paljon työllistää, kun ne siellä vain osa-aikatyötä tekevät. Tarjoaisivat kunnon töitä. Ei kukaan osa-aikatyötä halua, paitsi opiskelijat, mutta niiden ei töissä pitäisi ollakaan.

Näillä mielikuvilla luodaan kuvaa kaupasta ei-toivottuna työnantajana.

Mitä sanovat osa-aikaiset itse? Se selviää Tilastokeskuksen juuri julkaisemasta tilastosta.

Kolmella neljäsosalla osa-aikaisista palkansaajista syynä osa-aikaisuuteen on opiskelu, lasten tai omaisten hoito, terveys jne. Neljäsosalle osa-aikatyötä ei ole ollut tarjolla. Suurimmaksi osaksi osa-aikatyö näyttää siis tarjoavan työntekijöille mahdollisuuden olla työmarkkinoilla, vaikka kokoaikaiseen työhön ei syystä tai toisesta pystykään.

Naiset ovat osa-aikatöissä hivenen miehiä vastentahtoisemmin. Toisaalta naiset haluavat muun muassa yhdistää osa-aikatyön ja lasten hoidon ja pysyä näin työelämässä hoitoroolistaan huolimatta. Miehet eivät moiseen yhtälöön tilaston mukaan taivu.

Kauppa yksityisen sektorin suurimpana työllistäjänä työllistää luonnollisesti eniten myös osa-aikaisia: viidenneksen kaikista osa-aikaisista. Kaiken kaikkiaan osa-aikaisten palkansaajien määrä kasvoi viime vuonna runsaalla prosentilla, mutta kaupassa se pieneni peräti viidellä prosentilla, 3 000 palkansaajalla.

Pitäisikö olla iloinen, kun osa-aikaisten määrä kaupassa väheni?

Osa-aikatyö ei selvästikään ole palkansaajien itsensä mielestä vastentahtoinen taakka, jollaiseksi se usein julkisuudessa kuvataan. Entä sitten määräaikaisuus ja kaupan syntitaakka sillä saralla?

Määräaikaisuus rassaa palkansaajia selvästi osa-aikaisuutta enemmän, sillä 66 prosenttia haluaisi pysyvän työn. Kaikista määräaikaisista kuitenkin vain yhdeksän prosenttia on kaupan palveluksessa, vähemmän kuin esimerkiksi teollisuudessa julkisesta sektorista puhumattakaan.

Ei kauppa niin kamala työnantaja ehkä olekaan.

Kirjoittaja on Kaupan liiton pääekonomisti.