Suomalaisten ostointo Virossa ei näytä laantumisen merkkejä. Viime vuonna kulutus harppasi viidenneksen kaikkien aikojen ennätykseen. Kasvutahdin myös odotetaan jatkuvan kovana. Etenkin lapsiperheet aikovat lisätä virolaispalveluiden käyttöä, jos Suomen hintataso nousee.

Suomalaisten kulutus Virossa nousi viime vuonna ennätykselliset 19 prosenttia 462 miljoonaan euroon. Kulutus kääntyi selvään nousuun jo 2010, ja viime vuonna nousu vain kiihtyi.

Kaupan liiton kyselyn* mukaan olennainen matkustussyy Viroon on hintataso. Yli puolet Viroon todennäköisesti tai varmasti matkustavista suomalaisista kertoo syyksi Viron alhaisemman hintatason, kun vielä kaksi vuotta sitten näin kertoi 42 prosenttia Viroon aikovista.

”Suomalaisten hintatietoisuus on selvästi kasvanut kahden viime vuoden aikana, ja tämä lisää matkustusintoa Viroon. Eikä into näytä taittuvan, vaan Viron matkailu on edelleen kasvussa,” Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja arvioi.

Kun viime vuonna 52 prosenttia suomalaisista ilmoitti matkustavansa todennäköisesti tai varmasti Viroon seuraavan vuoden aikana, tänä vuonna heitä oli jo 64 prosenttia. Kaksi viidestä (42 %) Viron matkaajasta aikoo lisätä kulutustaan matkoillaan, jos Suomen hintataso nousee. Lähes kolmannes myös tunnustaa lisäävänsä alkoholin maahantuontia. Viime vuonna vastaavat osuudet olivat 26 ja 19 prosenttia.

Jos Suomen hintataso nousee, kulutustaan Virossa aikovat lisätä varsinkin lapsiperheet. Alkoholin maahantuontia taas aikovat lisätä varsinkin miehet ja nuoret.

Kulutusta alkaa siirtyä Suomesta Viroon

Hintatietoisuuden lisääntyminen on tuonut Viron matkailuun ilmiön, jota suomalaisyrityksissä on pelätty: arkipäiväisten palveluiden ja tuotteiden kysyntää on alkanut siirtyä Viroon. Tämä näkyy muun muassa apteekki- ja kampaamopalveluiden käytössä sekä elintarvikkeiden ja lääkkeiden maahantuonnissa.

”Viron matkailu on arkipäiväistynyt ja sieltä haetaan tavaroita ja palveluita, joita voitaisiin yhtä hyvin hankkia omasta lähikaupasta ja -kampaamosta. Kun matkat Tallinnaan ovat nopeita ja helppoja, viikonloppuostosten teko siellä on lähes yhtä vaivatonta kuin automatka läheiseen ostoskeskukseen. Tämä näkyy ennen kaikkea uusmaalaisten matkailussa,” Kurjenoja kertoo.

Miehet käyttävät naisia enemmän hotelli- ja ravintolapalveluita sekä urheilu-, huvi- ja virkistyspalveluita ja tuovat Suomeen useammin alkoholia ja tupakkaa. Naiset taas käyttävät miehiä enemmän kampaamo-, kylpylä-, apteekki- ja kulttuuripalveluita sekä tuovat maahan useammin makeisia, vaatetusta, kosmetiikkaa, lääkkeitä sekä tekstiili- ja sisustustarvikkeita.

Viinavirta ei tyrehdy

Viimeisen vuoden aikana 84 prosenttia eteläisen Suomen aikuisväestöstä toi alkoholia Virosta Suomeen. Myös matkanjärjestäjien ja alkoholin myyjien tarjoamia kuljetus- ja varastointimahdollisuuksia käytettiin aikaisempaa enemmän. Näitä palveluja käyttivät varsinkin yli 65-vuotiaat ja Uudenmaan ulkopuolella asuvat.

Innokkaimmin alkoholia maahan tuovat 46–55-vuotiaat, alle 25-vuotiaat, palkansaajat, miehet ja lapsiperheet.

* Kuluttajakyselyn teki Innolink Research Oy maaliskuun 2012 aikana, ja siihen vastasi 2 151 vähintään 18-vuotiasta kuluttajaa. Kysely kohdistettiin Varsinais-Suomen, Kanta- ja Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Uudenmaan ja Kymenlaakson aikuisväestöön. Alueella asuu noin 60 prosenttia Manner-Suomen aikuisväestöstä.

Liite:

Lisätiedot:

pääekonomisti Jaana Kurjenoja, p. (09) 1728 5134, jaana.kurjenoja@kauppa.fi

Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi