Erikoiskauppa kiritti vähittäiskaupan kasvuun – kansainvälinen kilpailu kiristyy
Vähittäiskaupan liikevaihto kehittyi hyvin vuonna 2019. Kasvua vauhditti loppukesän ja syksyn myyntipiikki erikois- ja tavaratalokaupassa. Vähittäiskaupan työllisyys kuitenkin laski viime vuodesta muun muassa hankintaketjujen ja toimintojen tehostamisen, automatisaation sekä kansainvälisen kilpailun vuoksi.
Ennakkotietojen perusteella vähittäiskauppa kasvoi viime vuonna runsaat kaksi prosenttia. Kasvu oli erityisen voimakasta heinä–lokakuussa, jolloin maksettiin suuri osa sekä lomarahoista että veronpalautuksista. Loppukesän ja syksyn myyntipiikki näkyi varsinkin kodintekniikan, urheiluvälineiden sekä sisustuksen ja kodin käyttötavaroiden erikoiskaupassa. Myös vaatetuksen erikoiskaupassa syksy oli varsin hyvä laimean alkuvuoden jälkeen, ja vaatekauppa kääntyikin kasvuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012.
Tiukka kilpailu erikoiskaupassa näkyi hintojen laskuna: euromääräinen liikevaihto kasvoi hitaammin kuin hintavaihteluista puhdistettu liikevaihto. Kodintekniikan ja elektroniikan kaupassa hintatason laskuun vaikuttaa myös jatkuva teknologinen kehitys.
Tukkukaupan liikevaihto ei kokonaisuutena viime vuonna kasvanut, mutta tukkukaupan alat kehittyivät hyvin erin tavoin. Varsinkin koneiden ja laitteiden ja tietotekniikan kauppa oli reippaassa kasvussa.
Kaupan kilpailukyvystä on huolehdittava työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi
Liikevaihdon kasvusta huolimatta vähittäiskaupan työllisyys putosi alimmilleen vuodesta 2005 alkaneella tarkastelujaksolla. Työllisyys putosi peräti 10 000:lla ja palkansaajien määrä 9000:lla, eli sekä yrittäjien että työntekijöiden määrä pieneni. Kaiken kaikkiaan koko kaupan ala on työllistäjänä kuitenkin edelleen yksityisistä aloista suurin, lähes 290 000 työllisellä.
”Jos hallituksen työllisyystavoite halutaan saavuttaa ja työllisyys pitää korkealla tasolla, on Suomessa työllistävä kauppa avainasemassa. Kaupan toimintaedellytyksiä ja kansainvälistä kilpailukykyä ei saisi heikentää poliittisin päätöksin”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja muistuttaa.
Kotimaisen ja ulkomaisen kilpailun kiristyminen niin kivijalassa kuin verkossakin sekä tarve toimintojen tehostamiseen ja kustannustehokkuuteen vähentävät työvoiman kysyntää jatkossakin. Hankintaketjuja pyritään hallitsemaan ja lyhentämään aikaisempaa tehokkaammin, ja skaalaetuja haetaan mm. ketjuuntumisella, suurilla keskusvarastoilla ja hankintayhteistyöllä.
Toimintojen automatisointi ja kaupan digitalisaatio mahdollistavat tehostamisen. Samalla kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen muuttavat kaupan rakenteita.
Kaupan liitto ennustaakin vähittäiskaupan työllisyyden edelleen laskevan vähintään 3000 hengellä vuoteen 2022 mennessä. Samalla kuitenkaan liikevaihdon ei ennusteta vähenevän, vaikka kasvuvauhti hidastuukin viime vuodesta.
Liite: Kaupan näkymät 2022 / eLiite
Jäsenille tarkoitettu laajempi liitepaketti on ladattavissa jäsensivujen Tutkimukset-osiosta kohdasta Kaupan näkymät (kirjaudu ensin palveluun).
Lisätietoja: Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja@kauppa.fi
